perjantai 22. toukokuuta 2009

Jennyfer Lupescu

Uusin tulokas talossa on siis Vera-tädin serkku (hänen setänsä tytär), tri Jennyfer Lupescu (Tai oikeammin, Jennyfer Lupescu-West, vaikka hänen avioliittonsa kuuluisan tiedemiessuvun vesan kanssa kariutui työtapaturmaan jo viisi vuotta sitten).
The latest arrival to the house is auntie-Vera's cousin (a daugter of her uncle), doctor Jennyfer Lupescu (or actually, doctor Jennyfer Lupescu-West, even her marriage with the descendant of the famous scientist-family was ended by an occupational accident five years ago).

Nuken Tarina:
Jennyfer on kolmas nukkeni Heidi Ottin kokoelmasta. Tämän tilasin Dolores-verkkokaupasta, kun huomasin että sinne oli saapunut Ottin nukkeja. Silti, uusi hahmo ei ollut vain syy ostaa uusi Ott, vaan on kummitellut talossani pidempäänkin. Myönnän myös, että Jennyferistä tuli omannäköisimpäni nukke, ainakin kampauksen ja silmämeikin osalta (*huoletonta viheltelyä*). Halusin tälle hahmolle sellaista luovaa taiteilijan-hulluutta, ja hiuksista tuli ihanan sekopäiset. Pohdin vähän kurinalaisen polkkatukan ja tiukan nutturan välillä, mutten halunnut luoda liian vakavaa hahmoa. En myöskään täysin puolimielistä vipeltäjää. Nukke saapui paketissa ilman vaatteita ja hiuksia, ja oli aika helppo laittaa kokonaisuudeksi. Tein hahmolle hiukset puretusta koristenyöristä, ja huovutin hiuslisäkkeen. Kasvot maalasin uudestaan, lakkasin kynsilakalla nuken sormen- ja varpaankynnet, ja ompelin vaatteet käsin. "Löytöjä" -osiosta voi löytää kuvia nuken alkuperäisestä olemuksesta.

Story of this doll:
Jennyfer is my 3rd Heidi Ott-doll. This one I mail-ordered from Dolores web-store, after I noticed they had Heidi Ott -dolls. The new character wasn't just an exuse to by me a new Ott, no, it had haunted me longer than that. I also admit that Jennyfer turned out with most resembles with her maker; me. Atleast when it comes to her eye-make up or weird hairdo (*whistling innocently here*). I just wanted something like artist-crazyness or so for this doll, and I just love the way her hair turned all kook. I pondered a while between a strict bob haircut and a tight topknot, but I didn't want to make her look too serious, but not a complete nutcase either. The doll arrived in a cardboard-box with no clothes or hair, so she was quite easy to dress up as I wanted it to be.
I made her wig out of silk-string and waulked her hairpiece by hand. I re-painted the face with acrylic-paint and painted her toe- and fingernails with real nailpolish, and sewed her clothes. From "Löytöjä" -section you can find pics of the original appearence of this doll.

Jennyferin Tarina:
Jennyfer on Veran serkku, ja he ovat suunnilleen saman ikäisiäkin, vaikkei Jennyferistä uskoisi. Hän on opiskellut ja matkustellut paljon. Hän on aina löytänyt oikeat ihmiset, ja omaksunut kaikenlaista tietotaitoa myös pimeämmistä tieteistä. Nuoruus ja kuolemattomuus kiinnostavat häntä käytännössä. Hän solmi nuorempana avioliiton tri West -nuoremman kanssa (jonkun niistä), ja liitto ehti kestää seitsemen vuotta. Leskeksi jäätyään Jennyfer muutti takaisin lapsuudenkotiinsa, isotätinsä Amalian luokse, joka ikäihmisenä nukkui pois n. viikkoa ennen kuin Jennyfer muutti Lupescun taloon. Jennyfer sai työpaikan kaupungin kosmetiikka-laboratoriosta, ja Amalian luona asuessaan hän löysi myös uuden miehen elämäänsä; Laboratoriota vastapäätä toimi moottoripyörävarikko. Vaikka heillä oli hetkensä, miehestä ei ollut vielä asettumaan aloilleen, ja hän kiertelee tälläkin hetkellä prätkällään jossakin päin Eurooppaa. He pitävät kyllä yhteyttä puhelimitse, ja hän kirjoittaa usein Jennyferille kirjeitä tien päältä.

Jennyfer's Story:
Jennyfer is Vera's cousin, and they are about the same aged as well, even you wouldn't believe it of Jennyfer. She's studied and trevelled a lot, and has always found the right people and learned more, also about the darker side of science. Youth and immortality do interest her in practical matter. When she was younger, she wed doctor West-junior (well, one of them), and they were happily married for seven years. Once Jennyfer turned widow she moved back to her childhood-home to her old great-aunt Amalia, who slept away about a week before Jennyfer arrived to the Lupescu house. Living with her great-aunt jennyfer had a job in the cosmetic-laboratory, and also found herself a new man in her life; There was a motorcycle repair-shop across the street by the lab. Even the two lovebirds had their moments together, he wasn't ready to settle in just yet, and he is road-tripping around the world with his motorcycle as we speak. He still keeps in contact with Jennyfer, by phone or letter.

Muutettuaan taloon ja tutustuttuaan asukkaisiin Jennyfer on ollut tavattoman kiinnostunut tutkimaan heitä. Evan kiinnostaa häntä erityisesti; onhan hän kuollut mutta silti elossa. Mörkö ei ole vielä uskaltanut näyttäytyä. Jennyfer majoittui talon ullakkohuoneisiin, jossa onkin tilaa vaikka rakentaa oma labra, jossa syventyä tutkimuksiinsa..

After moving in with the Lupescu family and after getting to know the residents better she's been quite eager to study them. Especially Evan; after all, he is dead, but still alive. Bogeyman hasn't yet had any courage to show himself. Jennyfer moved her belongins to the attic-room, where there's plenty of room to build her own laboratory and continue the research..

8 kommenttia:

June23 kirjoitti...

Hahah hyvä tarina :) extrapropsit Jennyferin reanimaatioisesta taustasta!

Isilrah kirjoitti...

Hienosti oot saannu kasvot onnistumaan. Mielenkiinnosta kysyisinkin, että millä väreillä noita kasvoja olet maalannut? :)

Wednesday kirjoitti...

Ihan perus-akryyleja (Tiimarista ja HobbyPointista) käyttänyt. Värisävyt sekoitan yleensä itse.

Golli kirjoitti...

Ihan mielenkiinnosta (ainakin melkein), että miten sie nuo hiukset saat laitettua niin että ne ei... Näytä tökeriltä?
Meinaan ite olen nyt pari nukkea massaillut ja mietin, että mitenköhän ihmessä mie niiden kaljuuntumisongelmaa hiussiirteellä auttaisin ilman, että näyttäisi turhan päälleliimatulta. :>
Ehkä olen nyt taas epäselvä itseni..

Wednesday kirjoitti...

Jaa-a, Golli, mielenkiintoinen kysymys, etenkin, kun itse vaan liimaan nuo hiukset nukeille. Paitsi minibarbielle, jolle ne voi ommella päähän.
Käytän liimaamiseen ihan Erikeeperiä ja pikaliimaa ja liimaan hiukset tavallaan vastakarvaan, ja liiman vähän kuivutta sipaisen liimaa kaljuun kohtaan uuden hiusrajan alla ja käännän hiukset sen peitoksi. Kannattaa pitää paikoillaan kunnes liima on kuivuneempaa, eikä kannata painaa hiuksia liimaukseen. En tuon parempia neuvoja osanne antaa, kysymyksesi valossa oletan nimittäin että oma työni on tuolta osin sujunut moukan tuurilla o__O

Golli kirjoitti...

Se voi olla, itse en ainakaan ole huomannut että ihan perseelleen olis menny. :D
Noh, häätyy jotain tuon suuntaista yrittää ja kokeilla sitten, kunhan niitä hiuksiakin saan... Voi mennä hiukka aikaa, mutta eipä nuo nuket muutenkaan ihan valmiita ole. ^^'

Wednesday kirjoitti...

Postaat sitten blogillesi "Ennen" ja "Jälkeen" -kuvat :)

Golli kirjoitti...

Enkhän mie jossain välissä, selitän että "Tämän takia en viime yönä nähnyt mitään unia, kun näiden kanssa taistelin." :)