maanantai 11. tammikuuta 2010

Joku on maistellut puuroani-Rats

Voisinkin tähän väliin kertoa Tiimarin löytöjeni kotiutumista Lupescun taloon, sillä, kuinka ollakaan, uudet ruuat saapuivat taloon kuokkavieraiden kanssa, ja tässä siis esittely pikkuisista, pitäähän kartanossa syöpäläisiä olla, vai;

Here I could tell a little bit about the tiny animals I bought from Tiimari, since they found their place in a Lupescu house. As figured, all the new food for the family arrived the house nearly the same day as some uninvited guests. After all, every good house has it's vermins, right:

Olisiko keittiöhygieniassa toivomisen varaa? Tämä pikkukaveri kaivannee pikkupurtavaa, muutoin jyrsijöitä löytyy lähinnä ullakolta:
Maybe there's some wrong with the kitchen hygiene? Guess this little fellow is just after some snack, since the rest of these rodents can be spotted from the attic:

Ainakin Victorille on luvassa ajanvietettä. Onkohan sohvan alla paljonkin rotankakkaa?
Siinäpä olisikin massailuajatusta, sellaisia pieniä papanoita.. ;D

Atleast there's some sports for Victor. I wonder how much rat-droppings there's under the couch by now?
Well, that would be an interesting clay-crafting-idea, some tiny rat-poo.. ;D

Minirotat siis Tiimarista. Muutkin ostamani hahmot kotiutuivat odotetusti. Niistä myöhemmin :)

Minirats originaly from Tiimari. The rest of the mini-animals I'll introduce later on :)

3 kommenttia:

jirps kirjoitti...

Ooh, suloiset syöpäläiset näyttävät kotiutuneen oikein hyvin. Kyllähän joka taloudessa pitää oma rottaongelma olla! Sitä paitsi ilo ilman rottia on teeskentelyä :D

anneve kirjoitti...

Onpas valoittavia löytöjä! Kunhan ei vaan ne papanat eksy sinne puurokuppiin!
Suosittelen niille jonkinlaista loukkua, ei siis sellaista jolla pää katkeaa, vaan jolla voi siirtää asukin mukavammin vaikka sitten sinne ullakolle :-)

Wednesday kirjoitti...

Olen miettinytkin tuota rottajuttua jo vähän pidemmälle, kuten pari reikää seinään, ja loukkuja, tottakai. Itselläni kyllä käväisi mielessä se perinteisempi malli (anteeksi eläinystävät), vaikka rotta onkin niin fiksu että harvoin moiseen lankeaa.. Korkeintaan loukkuun jää Pertin kirsu kun täysikuuyönä alkaa cheddarituoksu nälättää aina aktiivista susimiestä ;)